Ari Vaskelainen
Tanssikärpänen puraisi 18-vuotiaana, ikätoverit paineli discoon minä humppalavalle. Lopullinen tanssihurahdus tapahtui armeijasta päästyä. Sen jälkeen onkin tanssikenkiä kulunut... ;-) Tanssivalmennus alkoi lavatansseilla -96 omilla opeilla. Myöhemmin valmennusoppeja on haettu Tanssiurheiluliiton järjestämiltä kursseilta, lavaleireiltä ja muista valmennuskoulutuksista. Lavakisat vei mukanaan -97 ja myöhemmin kuvioihin tuli Boogie Woogie, Lindy Hop ja muut kädenalitanssit. Kisamenestystä on kertynyt matkanvarrella monessakin eri tanssilajissa, useammankin eri parin kanssa. Päivätyökseni toimin mittamiehenä kunnalla. Lomalla yleensä rakentelen jotakin toisille. Vapaa-ajat tanssin, toimin palokuntajutuissa, sukeltelen ja pelaan korista…..aika vähän on tuota vapaa-aikaa ollut lähi vuosina.
Tämän päivän tanssimottoni:
”Tanssi….tuo ihana liikkeen tunne, joka saa sydämen ja kehon nauttimaan. Yhteinen kehon kielen tulkinta, tässä ja nyt siinä yhteisessä hetkessä luotuna. Vahvan perustan päälle rakennettuna tanssi on elämän parasta iloittelua kaikkine mausteineen ja hauskuuksineen. Tanssi….ei niin vakavaa, mutta ihanaa. ”
