Elina Hotti
Leikin kuulemma päikyssä niin kovasti ballerinaa, että tädit joutuivat kärttyisinä kehottamaan vanhempia viemään minut tunneille. Muutamaa vuotta myöhemmin alkoi eri lajien testailu: hiphop, tanhut, boogie woogie, rock'n'roll, bailatino, itämainen, bollywood…
Ensimmäiset tuntini opetin 16-kesäisenä Spiralilla ja muutaman vuoden myöhemmin vastaperustetussa Swing Teamissa. Laji oli rock'n'roll jota pompin ainakin toistaiseksi edelleen naisformaatiossa. Eläkeikä tosin häämöttää.
Opiskeluaikana tanssit jäivät moneksi vuodeksi kunnes ruskaretkellä tuli todettua, että perinteiset lavalajit olisi syytä opetella jos mielii saada iltakinkereistä ilon irti. Kun Marko ilmaisi varovaisesti haluavansa oppia tanssimaan, ensimmäiseksi yhteiseksi lajiksi valikoitui bugg. Tilanne eskaloitui ja siitä lähtien ei juuri muuta ole tullutkaan tehtyä.
Olen käynyt Suomen tanssiurheiluliiton rock'n'swing -ohjaaja ja -kilpavalmentajakoulutuksia ja jatkan niiden parissa edelleen. Kilpalattioilta ei ole mainittavaa henkilökohtaista menestystä, mutta hauskanpitoa senkin edestä. Seniorisarjassa se on pääasia.
Tanssijana olen insinöörisielu taiteilijaruumiissa tai toisinpäin. Opettajana minulle on erityisen tärkeää, että tunnit ovat turvallinen paikka jossa jokainen uskaltaa luoda itselleen sopivan tavan ilmaista kehollisesti itseään ja musiikkia.
